Kokemuksia toivon niemeltä – harjoittelussa Kapkaupungissa

humak-blogi-milla-kapkaupungissa

Milla Leppänen suuntasi syyskuussa 2019 Kapkaupunkiin suorittamaan työharjoittelun. Milla työskenteli kolmen kuukauden ajan kansainvälisen työntekijöiden koulutusjärjestö International Federation of Workers’ Education Associationsin (IFWEA) riveissä.

Enpä olisi vuosi sitten uskonut, mitä kaikkea opiskelu Humakissa tuo tullessaan! Tiesin haluavani suorittaa kehittävän harjoittelun ulkomailla kansainvälisessä ympäristössä ja siihen tarjoutuikin ainutlaatuinen mahdollisuus luottamustehtävieni ja sitä kautta syntyneiden kontaktien kautta.

Globaali ammattiyhdistysliike IFWEA on valtava sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta edistävä koneisto, jonka toimintamallista halusin oppia lisää. Hyväntoivonniemi kätkee sisäänsä vuosisatojen historiaa ja kulttuuria, modernia ylellisyyttä ja sietämätöntä kurjuutta, joten tästä valtavien vastakohtien maasta oli tulossa minulle silmiä avaava ja rikas kokemus.

IFWEA:n toimiala on globaali ja sen tarkoituksena on tukea paikallisia järjestöjä työntekijöiden koulutuksessa, luoda rakenteita ja raameja sekä kasvattaa maailmanlaajuista työntekijöiden kouluttajien ja koulutuksen yhteisöä (IFWEA 2020).

Verkostojen voima

Ihmisarvoinen ja turvallinen työ sekä elämiseen riittävä palkka ovat kestäviä keinoja köyhyyden vähentämiseksi. Lapset pääsevät kouluun, kun vanhemmilla on riittävät tulot perheen elättämiseen. Koulutuksen vaikutus maailman haasteisiin on käänteentekevä. Siksi myös työväen koulutus, itsenäiset ammattiliitot ja järjestäytymisoikeus kaikille maailman työntekijöille pitäisivät olla meille jokaiselle perusoikeuksia.

Maailman työelämä on muuttunut paljon ja tarvitsee voimakkaampaa kansallista ja kansainvälistä sääntelyä. Tämän päivän epävarmuuden ympäristössä demokraattiset työntekijäjärjestöt edistävät vapautta, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa kaikille.

IFWEA panostaa laajasti verkkokoulutukseen tulevaisuuden oppimistapana. Verkkokoulutusta kehitetään yhteistyössä esimerkiksi yliopistojen kanssa ja kannustetaan jäsenjärjestöjä hyödyntämään Moodle-alustaa verkkokoulutuksien käytössä. Suomessa jäsenjärjestönä toimii Työväen Sivistysliitto, joka sivistyksen voimalla rohkaisee kansalaisia vaikuttamaan yhteiskunnassa (TSL 2020).

humak-blogi-tiimityö
Milla työskenteli IFWEA:n toimistolla, maakunnan perintökohde Community Housessa. Community House on työväenliikkeen ja koko Etelä-Afrikan kansalaisyhteisön aktivismin historiaa kantava talo, joka yli 30 vuoden jälkeen jatkaa useiden ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen tukikohtana Kapkaupungissa (Community House 2020).

Henkilökohtaisesti näin myös erittäin paljon hyötyä suunnata harjoitteluun järjestöön ja paikkaan, jossa voin luoda uusia verkostoja ja kontakteja kansainvälisen kansalaisvaikuttamisen kentällä. Koko harjoitteluni aikana tapasin ainakin toista sataa ihmistä eri yhteyksissä ja sain kymmeniä uusia Facebook- ja LinkedIn -kontakteja. Pidän itseäni jo kovin mallikkaana verkostoitujana (LaureAMK 2019).

Ymmärsin koko prosessin aikana kuinka vahvoja kansainväliset verkostot ovat, niiden avullahan olin päässyt sinne missä olin ja pidin mielessä koko ajan, etten koskaan tiedä, milloin uudet verkostot osoittavat vahvuutensa taas ja avaavat uusia mahdollisuuksia.

Harjoittelussa globaalijärjestössä

Harjoittelujaksooni sisältyi useita erilaisia komponentteja järjestön toimintakalenterin mukaisesti.

Osallistuin fasilitoijana kansainväliseen nuorisokurssiin Youth Globalisation Awareness Programme (YGAP), jossa 20 nuorta ympäri maailmaa kahden viikon ajan osallistuvat vuorovaikutteisiin työpajoihin, seminaareihin ja lyhyisiin työharjoittelujaksoihin eri kansalaisjärjestöissä, jotka työskentelevät työväenliikkeessä, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja demokratian kysymyksissä.

Kurssi on oppimiskokemus, jonka tarkoituksena on rakentaa tietoista yhteisöä nuorista, joilla on yhteinen käsitys globaaleista haasteista ja solidaarisuudesta. Kotiin palatessaan he jatkavat aktiivista muutostyötä omien järjestöjensä ja projektiensa parissa. Lyhyestä ajasta huolimatta osallistujissa näki valtavan sisäisen muutoksen, jonka voimalla yhteiskunnallinen muutos ja oikeudenmukainen maailma on mahdollinen.

Humak-blogi-kapkaupunki-harjoittelu-Milla
Milla Youth Globalisation Awareness Programme -kurssilla.

Osallistuin myös seuraajana IFWEA:n neljän vuoden välein järjestettävän konferenssin hankerahoituksen hakemiseen. Konkreettisesti pystyin tukemaan raportoinnissa esimerkiksi hakemalla analytiikkatietoja sosiaalisen median työkaluista tai kirjoittamalla pienet kerronnat edellisistä nuorisokursseista perustuen arkistoituun tietoon.

Konferenssin käytännön järjestelyt työllistivät myös paljon, 100 ihmisen majoitusjärjestelyistä hotellin kanssa sovittaviin logistisiin tehtäviin. Suunnittelin nimikortit ja -nauhat sekä osallistuin konferenssin ”viihdeohjelman” suunnitteluun ja toteutukseen.

Konferenssin jälkeen osallistujille järjestettiin vielä työpaja verkkokoulutuksen tulevaisuudesta. Tämän työpajapäivän suunnitteluun käytettiin paljon aikaa ja mietittiin osallistavia fasilitointikeinoja, jossa osallistuvat itse pääsevät kertomaan paikallisista haasteistaan ja huolistaan liittyen verkkokoulutuksien toteuttamiseen. IFWEA:lla on rakenteet kunnossa, mutta jäsenjärjestöjen määrä laskee eikä verkkokoulutuksen kiinnostus ole myöskään ollut nousussa. Työpajan tuloksista rakennetaan suunnitelmallista tukea uusien toimintatapojen kehittämiseen tulevina vuosina.

Mitä opin?

Minulla on jo paljon kokemusta järjestötyöstä ja yhdistystoiminnasta vapaaehtoisena, mutta tässä harjoittelussa sain lisäksi syventämistä kansainvälisen organisaation toiminnasta, kommunikaatiosta ja koko toimialasta. Koin pystyväni antamaan palautetta ja kehitysehdotuksia esimerkiksi vuosittain järjestettävään nuorisokurssiin ja pääsin tekemään konkreettisia tehtäviä ja vaikuttamaan sisältöön.

Yleisesti työtahti oli selkeästi rennompi, aikataulut omanlaiset ja organisaatio jonkin verran hierarkkinen, että näihin oli osittain sopeutumista, mutta vain hetkellisesti. Opin tasapainon siinä, että olisin voinut aktiivisemmin tuoda osaamistani esille jo heti alussa, jolloin olisin pystynyt tehokkaammin hyödyntämään sitä. Mutta kokonaisuutena kokemus toi paljon monialaisuutta organisaatiotyöskentelyyn. Suunnittelimme kehittämistarpeiden perusteella uusia toimintatapoja tulevalle vuodelle ja koin, että jopa kansainvälinen koneisto pystyy mukautumaan tämän päivän haasteisiin ja lähteä kokeilemaan, tämä oli minusta hienoa ja esimerkillistä.

Kaiken jälkeen minä olen nyt kansainvälinen toimija. Kuten IFWEA:ssa kutsutaan, internationalisti. Olen osa kansainvälistä verkostoa, jossa me olemme työntekijöiden kouluttajia, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toimijoita ja solidaarisuuden viestinviejiä. Tämä kokemus vahvistaa omaa osaamistani järjestökentällä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti sekä kasvattaa minua ihmisenä uusiin haasteisiin. Toivon myös antaneeni jotain, vaikuttaneeni omalla osaamisellani organisaatioon. Haluan olla mukana liikkeessä, joka pystyy tekemään vaikutuksen ihmisiin ja haluan nähdä ihmisissä muutoksen.

Humak-blogi-hyväntoivonniemi
Kapkaupunki sijaitsee Afrikan lounaiskärjessä. Paikka on perimältään hyvin monikulttuurillinen, sillä ennen kuin Suezin kanava avattiin, kaikki meriliikenne kiersi Afrikan ympäri ja Kapin niemimaa oli tärkeä pysähdyspaikka.

Ihmiskunnan yhdistävä filosofia Ubuntu

Yhteisöpedagogi sopii loistavasti Etelä-Afrikan kulttuuriin. Ubuntu filosofian mukaan ihminen on ihminen toisten ihmisten kautta ja toimii yhteisen hyvän vuoksi (Scharges). Ubuntun voidaan katsoa olevan kansan sivistystyön ydin (Aldestam 2012, 93). Ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ja tietoisuuden lisäämisen kautta voidaan muuttaa kollektiivista käyttäytymistä ja esimerkiksi aikomuksia toimia. Meidän pitää olla muutos, jonka haluamme nähdä maailmassa. (Smith, Thomas & McGarty 2015, 15-16.)

Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Sanna Rekolan mukaan tulevaisuuden tärkeimpiä taitoja ovat kriittinen ajattelu ja aktiivinen kansalaisuus, sillä yhteiskuntaa muuttava oppiminen korostuu entisestään. Aktiivisten maailmankansalaisten kasvattaminen tulisi siis olla koulutuksen tavoitteena. (Saikkonen 2020, 20-25.) IFWEA:lla on jo 75 vuoden ajan ollut tärkeä rooli maailmanlaajuisen solidaarisuuden edistämisessä työntekijöiden koulutuksen avulla. Yhteiskunnan jatkuvassa epävarmuudessa ja muutoksessa globaali yhteistyö rakentaa maailmaa, jossa kaikilla on mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, jonka avulla jokainen saa äänensä kuuluviin.

Milla-puutarhassa-kapkaupungissa
Kapkaupungin Khayelitshan slummialueella perustettu yhteisöpuutarhaprojekti Ekasi Project Green opettaa orgaanista viljelystaitoa koululaisille ja perheille. Yksi perustajista on Lonwabo Mfenguza (vasemmalla), joka halusi tehdä slummialueesta vihreämmän sekä parantaa ihmisten elintasoa.

Ihmiset Etelä-Afrikassa olivat parasta. Tuntui, että minne tahansa menin, olin aina tervetullut. Minusta oltiin kiinnostuneita ja kanssakulkijat olivat aidosti avuliaita. Tuntemattomat ihmiset juttelevat toisilleen kadulla, bussissa ja kaupassa. Toki joissain tilanteissa ihonvärini asetti minut tiettyyn rooliin tai ennakkoasetelmaan rikkaasta turistista, mutta opin nopeasti paikallisten tapoihin ja sulauduin joukkoon. On totta, että rikollisuus, korruptio, köyhyys ja rasismi esiintyvät ja osittain lisääntyvät eteläafrikkalaisten arjessa, mutta suurin osa ihmisistä on täysin tavallisia, työssäkäyviä perheellisiä, jotka haluavat elättää ja kasvattaa lapsensa. Meidän pitää edetä kohti ihmisen kohtaamista ihmisenä, ohi ihonvärin tai aseman.

On yhteisöpedagogeilla myös paljon opittavaa etelän kulttuurista. Tai yhteisöpedagogit voisivat toimia esimerkiksi erilaisten yhteishengen nostattamiseen tarkoitettujen menetelmien viejinä pohjoisen jäykähköön fasilitointikulttuuriin. Hyvä jos meillä taputetaan hyvin käytetyn päivän päätteeksi. Kursseilla, seminaareissa ja työpajoissa voisi olla enemmän tekemisen meininkiä. Etelässä kurssit aloitetaan laululla, seminaareissa tanssitaan ja työpajoissa opitaan teatterin kautta. Tauoilla jumpataan ja tilaisuuksien päätteeksi ryhmä voimaantuu kannatushuudoin. Amandla! Awethu! Tarkoittaen: voimaa meille (ihmisille). Sanan historia liittyy sorron vastaisiin taisteluihin erityisesti apartheidin aikaan.

Kuinka paljon me Suomessa enää laulamme tai huudamme kannatushuutoja?

Solidaarisuutta ei voi poistaa, sitä voi vain lisätä!

Harjoittelun aikana pääsin myös osallistumaan Johannesburgissa järjestettyyn Afrikan Global Labour Universityn paneeliin työn tulevaisuudesta ja sosiaalisesta vuoropuhelusta sekä GLU:n kansainvälisen ay-tutkinnon suorittaneiden alumnien konferenssiin. Tästä ay-tutkinnosta olisin itsekin erityisen kiinnostunut tulevaisuudessa!

Aika harjoittelussa meni todellakin siivillä ja hyvin olisin voinut olla siellä toisetkin kolme kuukautta. Mutta verkostoni näyttivät taas voimansa, sillä aloitin vuoden alusta Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKissa kansainvälisen toiminnan suunnittelijan sijaisena – uudet verkot vesille, here I come!

Teksti ja kuvat:

Milla Leppänen
Internationalisti
Humakin yhteisöpedagogiopiskelija

Lähteet