Ulkoistaminen koetaan usein kriisinä työpaikalla. Syitä ulkoistamiseen ei ymmärretä. Tummia pilviä alkaa muodostua taivaalle, kun ensimmäiset signaalit mahdollisesta ulkoistamisesta saavuttavat työyhteisön.
Avoimuuden puute
Ulkoistukset tehdään tai ainakin suunnitellaan usein salassa. Ulkoistamistilanteissa avoimuus ei kuulu työkalupakin päällimmäisiin työkaluihin. Onko salailun tarkoituksena välttää mahdolliset häiriöt työpaikalla?
Laki ei velvoita kaikissa tapauksissa neuvottelemaan ulkoistuksesta, vaan laissa on ainoastaan maininta tiedottamisesta. Tiedottamiselle ei ole mainittu mitään eksaktia aikaa.
Aikaisemmassa työssäni toimin isolla työpaikalla luottamusmiehenä usean vuoden ajan. Tehtävässä toimiessani työpaikallani tehtiin useita ulkoistuksia. Ne olivat pääosin liikkeen luovutuksia, joissa siirtyvän henkilöstön asemasta ja työehdoista sovittiin. Toki ulkoistustoimiin liittyi suoria irtisanomisiakin.
Kaikesta ei kuitenkaan tarvitse neuvotella. Henkilöstön asema ulkoistustilanteessa on vahva, jos kyseessä on liikkeen tai sen osan luovutus. Vanhat edut säilyvät noudatettavaa työehtosopimusta myöden. Työntekijä palkataan ns. ”vanhana työntekijänä”.
Sosiaalinen muutos
Epävarmuutta on kuitenkin ilmassa. Mistä tämä johtuu?
Uusi omistaja ja sen tapa johtaa työtä muuttuu. Myös uusia toimintatapoja tulee uuden omistajan myötä. Muutoksen luoma tuskaa lisää vielä se, että jos kysymyksessä on liikkeen osan luovutus, jää osa vanhoista työtovereista edellisen omistajan palvelukseen. Tämä luo sosiaalista eriytymistä koska jokapäiväisiä, totuttuja ihmissuhteita, ei välttämättä enää ole.
Toki aika hoitaa tämänkin asian. Ihminen on nopea oppimaan ja tutustumaan uusiin tapoihin ja ihmisiin.
Miksi nämä asiat sitten tuppaavat kriisiytymään? Liikkeen luovutuksen yhteydessä katkeaa napanuora vanhaan työpaikkaan. Esimerkiksi työpaikalla on voinut olla sellaisia oman työn vaikuttamismahdollisuuksia, joita ei uudessa työyhteisössä ole mahdollisuus tehdä.
Ison yrityksen etuja on mm. työkalujen, työvarusteiden, työterveyshuollon palvelujen ja muiden vastaavien etujen saatavuus. Uudessa toimintaympäristössä näitä ei välttämättä ole tarjolla saman tasoisena.
Etujen pysyvyys
Uhkana voi olla myös pelko saavutettujen etujen menettämisestä. Palkka saattaa tippua työantajan vaihtaessa työehtosopimusta.
Usein, varsinkin tukitoimintoja ulkoistettaessa, vastaanottavan yrityksen päätoimiala on jokin muu ja toimialalla noudatetaan pääsääntöisesti jotain toista työehtosopimusta. Sopimuskauden päättyessä, uusi työnantaja saattaa siirtyä noudattamaan oman alansa sopimusta. Tähän antaa työehtosopimuslaki mahdollisuuden.
Tämä saattaa laskea esim. palkkoja ja lisiä. Toiminta on laillista, kunhan työnantaja pysyy toimialansa työehtosopimuksissa. Tästä esimerkkinä Postin ja Medialiiton tapaus viime vuodelta.
Palvelusopimuksen päättyminen
Työpaikan pysyvyys voi myös huolestuttaa työntekijää. Palvelusopimus saattaa loppua liikkeen luovuttaneen yrityksen kanssa.
Omakohtainen kokemukseni on sosiaalitilojen siivouksen ulkoistaminen edellisellä työpaikalla. Sosiaalitilojen siivous ulkoistettiin isolle siivouspalveluita tuottavalle yritykselle. Työntekijät siirtyivät yrityksen palvelukseen ns. ”vanhoina työntekijöinä”. Tässä vaiheessa työntekijöille maksettava palkka oli teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukainen.
Yrityksen sopimuksen pituus ulkoistusvaiheessa oli kaksi vuotta. Kahden vuoden kuluttua ulkoistanut yritys kilpailutti siivouspalvelunsa uudelleen. Tämän kilpailun ko. palveluntarjoaja hävisi.
Toimintakulut muodostuvat tällä alalla pitkälti henkilöstökuluista. Tässä tapauksessa kilpailun voitti toinen iso toimija, jolla ei ollut ulkoistuksesta johtuvaa kustannustaakkaa niskassaan.
Todennäköisesti häviäminen kilpailussa johtui siitä, että siivoojien palkka oli reilusti yli normaalin alalla vallitsevan palkkatason. Kilpailussa hävinneen siivousfirman siivoojat siirrettiin muihin tehtäviin kokonaan pois yrityksen tiloista. Tarina ei kerro, miten heidän etujensa kävi.
Lopuksi
Omat kokemukseni ulkoistamisesta ovat paljolti negatiivisia. Henkilöstön asema heikkenee pitkällä juoksulla. Myös yrityksen kustannukset saattavat karata, jos työtä ei enää omana toimintona tehdä. Monessa yrityksessä on ulkoistettu lähes kaikki tukitoiminnot, sekä ydinosaamisen ulkopuolinen työ.
Onko tämä kaiken kaikkiaan aina ihan viisasta toimintaa? Yrityksen käsitys kustannustasosta saattaa heiketä. Kaikissa toiminoissa ei kilpailua ole siivoustoiminnan tapaan. Esimerkkinä tästä kunnallisten terveyspalveluiden ulkoistukset pienissä kunnissa kuten Parkanossa, josta YLE uutisoi 21.1 2020 verkkosivuillaan.
Tummat pilvet saattavat muuttua haaleammiksi, jos tiedotusta lisätään ja koko työyhteisö ymmärtää miksi kipeitäkin päätöksiä tehdään. Tällöin ei kuitenkaan saa piilotella sitä tosiasiaa, että ulkoistettavan työntekijän asema ei ole välttämättä yhtä vahva tulevaisuudessa.
Teksti: Timo Lehto, yhteisöpedagogiopiskelija.
Lähteet
- Työehtosopimuslaki 436/1946.
- https://yle.fi/uutiset/3-11166039. Viitattu 5.3 2020.
- https://yle.fi/uutiset/3-11078641. Viitattu 4.3 2020.
- https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/puolustusvoimien-ulkoistuksilla-rajut-seuraukset-leilan-palkka-tippuu-373-euroa-kuukaudessa/5125206#gs.yy8piw. Viitattu 5.3 2020.
- https://www.ts.fi/uutiset/talous/87297/STXn+Turun+telakalta++vahennetaan+jopa+400. Viitattu 5.3 2020.
