Kulttuurikasvatuksen integroiminen työpajavalmennukseen

Kuvassa kuvataiteen- ja musiikintekoon liittyviä työvälineitä.
Kuvaaja Miamaija Kurtakko.

Nimeni on Miamaija Kurtakko, opiskelen itseäni Yhteisöpedagogiksi ja suoritin kesällä kehittävän harjoitteluni Rauman nuorten työpajalla, jossa tehtävänäni oli määritellä uudenlaiset raamit työpajaosastolle.

 

Mistä idea kulttuurityöpajaan?

Kulttuurikasvatuksen lisäämistä työpajavalmennukseen oli lähtöisin valmennettavien ja valmentajien välillä käydyissä keskusteluissa, joissa valmennettavat olivat toivoneet kuvataiteen ja musiikin lisäksi erilaisia projekteja.

 

Kulttuurikasvatus on tärkeää

Jo varhaiskasvatuksessa aloitetaan tietynlainen kulttuurin läpikäyminen, mutta peruskouluihin vuonna 2017 istutettu kulttuurikasvatussuunnitelma on luonut uusia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä, joiden avulla yksilöllä on saanut erilaisen oppimisvälineen eri kouluaineiden opetukseen ja mahdollistaa yksilölle kokemisen ja tekemisen osaksi koulupäivää. Erilaiset ja vaihtuvat oppimisympäristöt ja ryhmässä toimiminen rikastuttaa asioiden kokonaisuuksia ja ne voivat selkeyttää asioita ymmärrettävimmiksi sekä rikkoa kouluarjessa syntyneitä rooleja ja näin ollen osallistaa oppijoita luontevasti. Kulttuurikasvatus tukee kasvua luovaksi, kriittiseksi, ilmaisuvoimaiseksi ja rohkeaksi oppijaksi ja sen tulisi tukea oppilaan osallisuutta yhteiskunnassa ja yksilön kulttuuri-identiteetin kasvua. (Kultus)

 

Miksi kulttuurikasvatus olisi hyvä työpajatoiminnassa?

Rauman nuorten työpajalla on yhtenä valmennusmuotona starttivalmennus, joka on matalankynnyksen ja yksilötason palvelunohjausta, jossa tavoitteena on arjen taitojen tukeminen, yksilön itsensä näkyväksi saaminen sekä kokonaisvaltainen hyvinvoinnin tukeminen. Valmentautujat starttiryhmässä ovat siis sosiaalisen vahvistamisen tarpeessa. Musiikkia ja taidetta pidetään vahvoina terapiamuotoina, joten päädyin ratkaisukeskeisen psykoterapiamuodon keskeisten elementtien saattelemana kartoittamaan uudenlaisen työmenetelmän raameja, jossa tähdätään tulevaisuuteen, ratkaistaan pulmia ja pyritään hyödyntämään valmentautujan omia ideoita, vahvuuksia ja taitoja, sekä autetaan kokeilemaan uusia ja luovia keinoja edetä elämässään.

 

Kulttuurityöpajan työskentely

Työpajan työskentely olisi jaksottaista ja jokaisen jakson lopuksi, ryhmä isännöisi esim. taidenäyttelyn, johon koottaisiin kaikki jakson aikana tehdyt työt. Jos työmenetelmä on ollut vain keskustelua tai esimerkiksi ruuanlaittoa, voi sen tuoda näyttelyyn kuvin tai videoin. Näin ollen jokaisen jakson lopussa on jokin tavoite, tähtäin tulevaan. Jakson pituudeksi määrittelisin noin kolme kuukautta.

Työmenetelminä myös erilaiset vierailut sekä yhteistyöt nuoriso- ja kulttuuritoimen ja erilaisten yritysten, yhdistysten ja oppilaitosten kanssa mahdollistaisivat laajemman kokonaisuuden kulttuurityöpajan toiminnalle.

 

Tehtäväesimerkkejä

Ryhmätehtäviä tehdessä sosiaalinen tietoisuus, ongelmanratkaisutaito ja empatiakyky vahvistuvat ja asenteet ja arvot selkiytyvät. Oman osaamisen ja olemisen tuntu kasvaa ja oman olemuksen tärkeys hahmottuu. Erilaisien tehtävien kuten musiikin, elokuvien, teatterin ja kuvataiteen avulla pystytään tutustumaan erilaisiin kulttuureihin, havainnoimaan eri tuntemuksia, kokemaan itseään uusien roolien kautta ja löytämään itsestään uusia ulottuvuuksia. (Järvelä, 56)

Mahdollistamalla tekemisen ja osallistumisen erilaisilla tehtävillä, valmentautuja oppii ja saa osallisuuden tunteen, joka on vahvasti kytköksissä itsetunnon kasvuun.

Tekijä: Miamaija Kurtakko

 

Lähteet

Alanko, Hilppa 2020. Anna.fi. Artikkeli ” Mitkä ovat keskeisimmät psykoterapiasuuntaukset ja kuinka löytää niistä itselle sopivin? Kysyimme asiantuntijalta 5 kysymystä terapiamuodon valinnasta”. Viitattu 15.09.2020. Luettavissa: https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/eri-terapiamuodot-mitka-ovat-keskeisimmat-psykoterapiasuuntaukset-ja-kuinka-loytaa-niista-itselle-sopivin-kysyimme-asiantuntijalta-5-kysymysta-terapiamuodon-valinnasta

Järvelä, Sampo & Joutsi, Else & Koskela, Virpi & Natri, Tommi. 2008. Starttivalmennus: taiteen tekemisen keinoin kohti elämää. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Silta-Valmennusyhdistys ry. Viitattu 15.09.2020. https://www.intory.fi/site/assets/files/1372/startti_julkaisu_2008.pdf

Kultus. ”Mitä on kulttuurikasvatus?”. Viitattu 14.09.2020. https://www.kultus.fi/fi/mita-kulttuurikasvatus

Lehtinen, Iisa 2018. Jalkauttava taide osallisuutta luomassa: taide- ja kulttuuritoiminnan rooli syrjäytymisen ehkäisyssä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Viitattu 15.09.2020. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/157044/Lehtinen_Iisa.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Rauman Kaupunki 2017. Kulttuurikasvatussuunnitelma vuosille 2018-2019. Viitattu 14.09.2020. https://www.rauma.fi/wp-content/uploads/2018/07/Kulttuurikasvatussuunnitelma-2018-2019.pdf

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry. ”Mikä kulttuurikasvatussuunnitelma on?”. Viitattu 14.09.2020. http://kulttuurikasvatussuunnitelma.fi

Terapiatalo Mielentila. ”Terapiamuotoja”. Viitattu 15.06.2020. http://terapiahuonemielentila.fi/wp/terapiamuotoja/

 

Pikatreffit toivat oppia ja uusia ideoita

Nurmijärven yhdistysverkoston pikatreffit
Toteutimme Yhdistysten pikatreffit korkeakouluyhteistyönä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa. Pikatreffit olivat yhden illan tapahtuma, joka kokosi yhteen yli kaksikymmentä Hyvinkäällä toimivaa yhdistysaktiivia. Työpajassa toimijat tutustuivat toisiinsa sekä ideoivat uusia keinoja yhdistysten jäsenhankintaan, tiedotukseen ja toiminnan uudistamiseen. Kaikkiin näihin saatiin uudenlaista ja raikasta näkökulmaa opiskelijoilta. Tarve juuri näiden teemojen käsittelyyn taas oli tullut ilmi Järjestötreffeillä, joissa keskusteltiin yhdistystoiminnan tämänhetkisistä kulmakivistä.

Työpajan tutustumisleikkejä ja ideointipisteitä suunnittelivat ja ohjasivat yhteisöpedagogiopiskelijat, jotka suuntautuvat opinnoissaan järjestöjen kehittämiseen ja johtamiseen. Minun tehtävänä järjestön puolelta taas oli ohjata opiskelijoiden suunnittelutyötä antamalla siihen kokemuksen ja paikallistuntemuksen tuomaa näkökulmaa.

Mitä se vaatii ja mitä siitä saa?

Pikatreffit Nurmijärvellä

Käytännössä vietin puolikkaan työpäivän Humakin Nurmijärven kampuksella, jossa esittelin järjestöä, tulevan työpajan ideaa ja tavoitteita sekä osallistuin tilaisuuden yhteissuunnitteluun sitten kun opiskelijat olivat ensin ideoineet rungon. Pari viikkoa sen jälkeen teimme opiskelijoiden kanssa visiitin työpajan tilaan. Kävimme jonkin verran sähköpostikeskustelua ja valmistelimme yhdessä tilaisuuden käytännön järjestelyt paikan päällä.

Opiskelijat tuottivat tilaisuuden markkinointimateriaalin, jota jaoin kohderyhmälle eri viestintäkanavia hyödyntäen. Hoidin ilmoittautumiset ja jaoin opiskelijoille tietoa siitä, millainen ryhmä on tulossa paikalle. Opiskelijat tuottivat työpajan sisällön ja siihen tarvittavia välineitä sekä palautelomakkeen. He myös koostivat työpajan tuotokset ja palautteet lähetettäväksi osallistujille. Tämän jälkeen on vielä seminaari, jossa opiskelijat esittelevät työnsä tuloksia ja oppimisprosessia ja jonka keskusteluun osallistun.

pikatreffit

Osaamisen vaihtoa puolin ja toisin

Opiskelijoiden käyttämät osallistavat menetelmät olivat minulle uusia, samoin kuin lähestymistapa aiheisiin. Sain tästä takataskuuni hyviä menetelmiä käytettäväksi jossakin muussa tilaisuudessa. Tapahtumaan tulee myös raikkautta, kun oman järjestön tilaisuutta ovat ohjaamassa uudet kasvot eivätkä aina samat. Työpaja oli hyvin lämminhenkinen, rento ja keskusteleva. Pikatreffejä toteuttaneiden opiskelijoiden palaute taas oli, että he saivat käytännön tekemisestä sellaista oppia, jota eivät olisi saaneet vain teoreettisesti aihetta opiskellen.

Koen, että sain yhteistyöstä vähintään yhtä paljon kuin sille annoin, ja toivon, että opiskelijat saivat saman kokemuksen. Suosittelen korkeakouluyhteistyötä kaikille järjestötoimijoille, jotka kaipaavat tilaisuuksiin uusia toteutustapoja ja näkökulmia.

Alicia Perho, kumppanuuskehittäjä, Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto

Alicia Perho
Alicia Perho

Lumipäivä Bradfordissa

Keskiviikkoaamu (28.2.2018) alkoi kotoisasti, kun heräsimme lumiseen maisemaan. Lunta pyrytti sakeasti ja tiet olivat lumikerroksen peitossa. Ohjelmassamme oli käynti moskeijassa, lounas yliopiston opiskelijoiden pyörittämässä ravintolassa ja luento. Koululle tullessamme kuulimme, että koko yliopisto suljetaan lumen vuoksi. Iltapäivän luento peruttiin, mutta onneksemme pääsimme lähtemään ensimmäiseen vierailukohteeseemme, läheiseen moskeijaan. Bradford on erittäin monikulttuurinen kaupunki, ja suurin osa maahanmuuttajista tulee etelä-Aasiasta, joten moskeijassa käynti on hyödyllinen avaamaan paikallista elämäntapaa.

Meidät toivotettiin tervetulleeksi ja meille esiteltiin moskeijan eri tilat: koristeellinen aula, peseytymistilat ja rukoushuoneet. Opas kertoi islamin perusteista ja viidestä peruspilarista. Oli tärkeää oppia uskonnon perusasioita, jotta voimme ymmärtää heitä. Suomessakin yhä suurempi osa väestöstä on muslimeja, joten meilläkin nämä asiat ovat tärkeitä oppia ja ymmärtää. Median luoma viesti islamista voi olla vääränlainen, ja he painottivat olevansa tavallisia ihmisiä, joille ihmissuhteet, perhe ja hyvän tekeminen ovat tärkeää. Heille jokainen ihmiselämä on arvokas. Yhteisö on tiivis, ja myös lapsista ja nuorista huolehditaan.

Moskeijassa ei ole erikseen vielä nuorten toimintaa, mutta suurien juhlien yhteydessä on lapsille ja nuorille hyväntekeväisyystapahtumia ja he ovat aktiivisesti mukana toiminnassa. Moskeijassa järjestetään kursseja ja koulutusta, esimerkiksi tietoa islamista tai vaikka hyvästä vanhemmuudesta. Mediatyötä on aloitettu kuvaamalla opetuksia Youtube-videoiksi.

Loppuillaksi matkustimme käymään viereiseen kaupunkiin Leedsiin. Sinne oli lyhyt matka junalla ja helppo päästä. Leedsissä päivä kului ravintoloissa, kaupoissa sekä ostoskeskuksessa. Pysyimme juna-aseman lähettyvillä, sillä julkisen liikenteen toimivuudesta oli varoiteltu lumipyryn takia. Pois lähtiessämme junia olikin peruttu,  mutta pääsimme onneksi näppärästi perille Bradfordiin.

Päivän annista ensimmäisenä ihmettelimme, kuinka koulut suljetaan suomalaisesta perspektiivistä melko heppoisin perustein. Samoin liikenteen ongelmat lumentulon jälkeen vaikuttivat suhteellisen suurilta. Tärkeimpänä päivästä jäi mieleen kuitenkin moskeijavierailu. Meidät toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi ja meille tarjottiin samosat, teetä sekä muita herkkuja perinteisesti lattialla istuen. Kysymyksiimme vastailtiin ystävällisesti ja olomme tehtiin mukavaksi. Meidät toivotettiin tervetulleiksi uudestaan. Saimme näkökulmaa siitä, miten isossa osassa islam on Bradfordissa.

Salla, Emilia ja Jaakko