Nunnia ja munkkeja

Alkuviikko on ollut ’huh hei hulinaa’. Viikkoon mahtui mm. opastettu kierros St. Pöltenin keskustaan. Kauniita rakennuksia ja kirkko, jonka  ulkopuolta nappasimme kuvan. Kuvassa on hautausmaa, joka oli kirkon sisäänkäynnin edessä. Vaikuttava, joskin hieman pelottava näky.

Roomalaisajan hautausmaa

Iltapäiväretki Melkiin

Keskiviikon ohjelmassa oli työpajoja ja vierailu Melkiin. Junamatka kesti noin viisitoista minuuttia. Melkissä pääsimme tutustumaan kylään ja hiljaisuuden maailmaan. Luostarissa pääsimme tutustumaan historiaan ja luostari oli ollut aikaisemmin linnoitus, jossa on vieraillut muun muassa Marie Antounet. Myöhemmin linnoitus on lahjoitettu luostariksi ja vielä tänä päivänä siellä asuu 29 munkkia.

’Voice of the silence’ -työpajassa opeteltiin kommunikoimaan ilman puhetta. Työpajan aikana sai kuitenkin pitää ääntä kuten nauraa. ’Voice of silence’ ei ollut kovin hyvin suunniteltu, koska työpajan ohjaajat ”keskustelivat” kahden fläppitaulun avulla ja emme juurikaan nähneet tekstejä koska taulut oli suunnattu siten että sivulla istujat ei nähnyt niitä.

Yksi ryhmistä lähti opastetulle kaupunkikierrokselle, joka sisälsi paikallisia nähtävyyksiä. Ihailimme vanhoja taloja, joista vanhimmat olivat yli 800 vuotta vanhoja. Näissä taloissa oli edelleenkin elämää. Kyllä aikanaan osattiin ainakin rakentaa! Kävimme nauttimassa leppoisasta tuulesta joen rannalla ja ihmettelemässä paikallisten sorsien elämää. Joelta matkamme jatkui kahvilaan, jossa nautimme jäätelöä ihanassa auringon paisteessa. Olikin päässyt jo unohtumaan miten hyvä yhdistelmä jäätelö ja lämmin auringonpaiste on. Löysimme kivan kahvilan, jossa myös tarjoilut olivat kohdillaan. Näin ollen vain osa porukasta jatkoi matkaansa takaisin luostariin opastetulle kierrokselle.

Opastettu kierros luostarissa oli päivän parhaita hetkiä. Pääsimme tutustumaan oppaan johdolla luostariin, joka oli paikoin muutettu museoksi. Esillä oli paljon maalauksia hallitsijoista ja muista tärkeistä ihmisistä. Kierros kesti tunnin, jonka jälkeen pääsimme tutustumaan kirkkoon mikä on linnoituksen sisällä. Kirkko edustaa barokin aikakautta, kuten monet muutkin rakennukset Melkissä ja ST. Pöltenissä.

Marmolisalin kattokoristeet Melkin luostarissa

Sosiaalityön ulottuvuuksia ja pitkiä päiviä

Olemme valinneet erilaisista työpajavaihtoehdoista itseämme eniten kiinnostavat. Keskiviikkona oli työpaja nimeltä ’Primary care  and social work, different voices around social work’, jonka veti itävaltalainen opettaja Christoph. Pajassa oli sosiaalityöstä pari käytännön esimerkkiä, joista ryhmässä keskusteltiin. Toisessa esimerkissä oli 45-vuotias nainen, joka sai paniikkikohtauksen ja hänen mies soitti ambulanssin. Keskustelua käytiin erilaisista toimintatavoista tämän kaltaisissa tilanteissa- onko ambulanssi oikea vaihtoehto, vai olisiko parempi soittaa psykoterapeutille jne. Keskustelimme myös kuinka eri maissa toimitaan samanlaisessa tilanteessa ja sosiaalityön moninaisuudesta yleensäkin. Torstai-aamuna työpajana oli ’Forum Theatre and Social Work’, jonka pitivät tanskalaiset opettajat yhdessä oppilaiden kanssa. Tässä työpajassa sosiaalityötä käsiteltiin teatterillisen ilmaisun ja improvisaation kautta. Oppiminen oli hauskaa, joskin haastavaa, sillä kaikki joutuivat laittamaan itsensä likoon. Oppiminen tapahtuu aina epämukavuusalueella. Torstain toinen työpaja oli ’Listen to your inner voice’, jonka piti belgialainen Iris. Pajassa käsiteltiin itselle tärkeitä elämänarvoja rentoutuksen, kuvien ja keskustelun kautta. Pidin erittäin paljon, varsinkin rentoutusosio oli paikallaan, sen verran on ollut sosiaalista meininkiä ja paljon menoa.

Päivät ovat olleet pitkiä ja välillä myös raskaita, kun pitää olla tarkkaavainen, että ymmärtää mistä puhutaan. Vaikka päivät ovat olleet pitkiä, ne ovat myös hyvin antoisia ja tietorikkaita. Koko ajan on päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin ja tulee uutta tietoa.

Päätämme blogimme torstai- iltapäivään. Edessä on vielä päätösjuhlat, todistusten jako sekä tietysti päätösbileet. Kiitollinen olo kaikesta tähän mennessä koetuista asioita – uusista tuttavuuksista ja elämyksistä. Voimme suositella kaikille SocNet98 International University Week-jaksoa!

On haikeaa ajatella että huomenna perjantaina pitää lähteä takaisin Suomeen. Kuitenkin tieto siitä että ainahan voi tulla takaisin, lohduttaa surevaa matkalaista. Tai toisaalta, toisen meistä matka jatkuu vielä. Rohkeasti nokka kohti uusia seikkailuja!

Kirjoittajat: Essi Rajamäki ja Merja Astikainen (opiskelijat, Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, Humak)