Johdanto
Verkostot, tiimit ja niiden itseohjautuvuus puhuttavat nykyään työyhteisöjä paljon. Tiimivalmennus ja valmentava johtajuuskin liittyvät aiheeseen. Nämä ovatkin mainioita tapoja työskennellä yhdessä ja samalla kehittää yhteistyötä eri osapuolten välillä.
Tämä uusi tapa toimia ja ajatella ei ole välttämättä ihan itsestään selvää. Se vaatii uuden opettelua ja itsensä kehittämistä avoimin mielin.
Tiimit antavat raamit erilaiselle verkostotyölle isommassa ympäristössä. Itseohjautuvuus tiimissä mahdollistaa toiminnan kehittymisen ketterästi haluttuun suuntaan sekä kehittää omaa ammatillista osaamista. Tiimivalmennus auttaa tiimiä oppimaan ja oivaltaan itse. Valmentava johtajuus auttaa tiimejä rakentamaan verkostoja yhdessä omien ammatillisten näkemyksien mukaan. Se antaa myös tilaa kehittyä tiimissä omaan parhaaseensa.
Verkostoissa toimiminen edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja ja itsensä tuntemista, jotta yhteistyö on hedelmällistä ja verkostotyöskentely kaikkia osapuolia kehittävää.
Miten tähän sitten päästään? Kaikki alkaa aina omasta motivaatiosta ja itsetuntemuksesta.
Verkostoitumista
Omassa työssäni Stadin aikuis- ja ammattioppilaitoksessa on ammattikoulutuksen reformin myötä siirrytty tiimiorganisaatioon. On koottu uudet tiimit, jotka toiminnallaan edistävät kehittämistyötä ja oppimisen monimuotoisuutta. Nämä uudistukset ovat varmasti osaltaan seurausta ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkauksista, mutta ovat samalla tuoneet mahdollisuuden kehittyä ja tehostaa toimintaa.
Itse toimin Nuorten työpajojen kahvilatiimin tiimimestarina. Uusi tiimimme on perustettu useamman ravintola- ja kahvila-alan työpajan kesken. Näin saamme synergiaetuja, kun tavoittelemme oman alan verkostoja ja yhteistyökumppaneita.
Minulle tarjoutui mahdollisuus hakeutua tiimimestarikoulutukseen Jyväskylän tiimiakatemiaan. Sieltä sain uudenlaista kokemusta ja tietoa tiimissä toimimisesta, tiimin valmentamisesta ja dialogisen kulttuurin tärkeydestä. Tutustuin myös aiheeseen liittyvän kirjallisuuteen. Tiimiakatemiassa lukeminen onkin yksi tärkeimmistä tavoista oppia.
Koulutuksen kautta sain intoa ja osaamista lähteä kehittämään tiimimme koheesiota ja tapaa toimia. Tiimissä dialogin kautta on mahdollista saada kaikkien osaaminen käyttöön. Tiimityössä tarpeet verkostoitumiseen hahmottuu parhaiten ja kaikilla on silloin yhteinen motivaatio verkostossa toimimiseen.
Verkostotyö nuorisotyössä tarkoittaa kaikkea yhteistyötä sellaisten ammattihenkilöiden välillä, jotka ovat tavalla tai toisella mukana nuoren asioissa ja edistävät nuoren hyvinvointia. Verkostotyötä voidaan toteuttaa erilaisilla kokoonpanoilla. Nuoren tulee olla pääsääntöisesti mukana aina kun hänen asioitaan käydään läpi verkostotyön keinoin.
Saatuani työkaluja omaan työhöni ja oppimastani innostuneena olenkin hakeutunut Humakiin, yhteisöpedagogin, työyhteisönkehittäjä-linjalle hakemaan lisää työkaluja ja uusia verkostoja. Tässäkin mielessä verkostot ovat kehittämistyökaluja: saavat ihmisen innostumaan ja löytämään erilaisia itselleen sopivia koulutuksia.
Oma toiminta ja itsensä kehittäminen
Toimiakseen verkostoissa antoisalla tavalla täytyy olla avoin uuden oppimiselle ja itsensä kehittämiselle. On hyvä aloittaa kehon ja mielen itsetuntemuksesta. Oppimisessa keho unohdetaan useasti ja ajatellaan henkisen kehittymisen olevan kiinni vain aivojen toiminnasta. Kuitenkin keholla ja fyysisillä tuntemuksilla on suuri vaikutus oppimiseen. Toiset oppijat tarvitsevat liikettä pystyäkseen keskittymään ja esimerkiksi kävelyn mainitaan parantavan kognitiivisia toimintoja.
Liikkuminen on myös tärkeää oivallusten aikaa. Hyvän juoksulenkin aikana saa huikeita oivalluksia ja ideoita, ikään kuin opitut asiat juurtuisivat ja alkaisivat itää ja kukkia. Monet hyvät ideani olen juoksulenkillä kehittänyt.
Fokusoituminen, tavoitteiden asettaminen ja aktiivinen palautteen kerääminen kehkeyttävät itsetuntemusta. Elämässä menestyminen on elämän mittainen tehtävä. Oman itsetuntemuksen kehkeyttäminen lähtee omista huomiosta itsestään (reflektiosta). Oma mieli pitää avata palautteen keräämiseksi. Palautteen vastaanottaminen on haasteellista. Mutta -sanan vastaanottaminen on huono. Kiitos -sana on parempi. Vaikka palautteen antaja olisikin väärässä, niin kiitos -sanalla aivosi antavat luvan pohtia palautetta. Kaikilla on vahvuuksia ja heikkouksia. Kannattaa panostaa vahvuuksien kehittämiseen.
Itsensä tuntemisen jälkeen mahdollistuu itsensä johtaminen. Oman itsensä henkinen ja fyysinen johtaminen vaatii asennetta. Välillä nöyrää ja välillä kovaa. Itsensä johtaminen on kilvoittelua oman egon kanssa.
Tiimi on yksilön oppimisen työkalu
Yhdessä tekemisen eli tiimin kautta voit systemaattisesti kehittää itseäsi. Tiimi toimii oman mielen ja kehon itsetuntemuksen peilinä. Tiimin vuorovaikutus ja annettu palaute, auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehityskohteita. Tiimi on yksilön oppimisen työkalu myös tässä mielessä. Erilaisia testejä voi omasta persoonallisuudestasi tehdä, mutta tärkeimpänä itse pidän dialogia. Monet testit ovat tilannesidonnaisia, kun taas tiimin dialogeissa olet läsnä monissa eri hetkissä ja tunnetiloissa.
Dialogissa (= kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelua) hyväksytään, että ihmisillä on erilaisia näkemyksiä eikä kenenkään näkemys voi olla kokonainen totuus. Parhaat ja luovimmat ratkaisut eri tilanteisiin löytyvät, kun erilaisille näkemyksille annetaan tilaa sekä osapuolet saavat kokemuksen kuulluksi tulemisesta
Tiimissä oppiminen myös syventyy, kun jakaa oppimaansa ja tuo sitä yhteiseen keskusteluun.
Valmentava johtajuus
Valmentava johtajuus perustuu johtajan vallan aitoon jakamiseen. Se tarkoittaa, että johtajan on luovuttava osasta vallastaan. Hyvä johtajuus asettaa asiat ja ihmiset tasapainoon. Valmentava johtajuus on aitoa dialogia luottamuksen ilmapiirissä. Valmentava johtajuus on ihmislähtöistä valmentamista.
Jokaisen johtajan ja valmentajan pitää kehittää oma filosofiansa. Valmentavassa johtamisessa oman filosofian kehittäminen alkaa tavoitteiden määrittämistä. Oppimissopimuksella voi määrittää oman elämän tavoitteet. Se on sopimus itsensä ja edustamansa organisaation kanssa. Oppimissopimus sisältää esimerkiksi nämä viisi kysymystä: Missä olen ollut, missä olen nyt, minne olen menossa, miten pääsen perille ja mistä tiedän, että olen perillä?
Oma johtamisfilosofiani lähtee luottamuksesta. Kaiken perusta muodostuu siitä, että uskon ja luotan siihen, että työntekijät osaavat ja tietävät parhaiten mitä asiakas – ja myös työntekijä – tarvitsee. Tämä tulisi heijastua ennen kaikkea siinä, miten työntekijöitä kuunnellaan, kuullaan ja otetaan mukaan suunnitteluun sekä päätöksentekoon. Syvällinen asiakasymmärrys syntyy työntekijöiden halusta auttaa ja avoimesti kohdata niin asiakas kuin verkostoyhteistyökumppanikin.
Verkostot kehittämisvälineenä
Verkosto on monipuolinen, mutta voi olla myös vaativa työkalu. Siksi verkoston perustamista kannattaa valmistella huolellisesti. Verkoston rakentaminen ja verkostoituminen vievät paljon aikaa sekä verkoston vetäjiltä, että osallistujilta. (Kittilä 2018)
Verkoston vetäjä on mahdollistaja, yhteen saattaja ja toiminnan veturi, joka pitää langat käsissään. Verkoston vetäjä ruokkii verkostoa matkan varrella ja pitää yhteistä innostusta yllä. Verkostoa ei voi eikä pidä yrittää täysin hallita. On tärkeää, että verkoston ilmapiiri on niin avoin, että osallistujilla on rohkeutta esittää myös keskeneräisiä ajatuksia. (Mt.)
Valmentavan johtajuuden filosofia toimii hyvin verkoston vetäjän ohjeena. Toki voi verkostoitua myös henkilökohtaisin kontaktein aina oman toiminnan tarpeen mukaan. Silloin verkosto on löyhempi eikä vaadi niin suurta sitoutumista.
Hyvät tavat, keskinäinen kunnioitus, yhteiset tavoitteet ja avoin suhtautuminen uuden oppimiselle ovat tuloksellisen verkostoitumisen alusta.
Verkostot ovat tiimien mahdollisuus kehittyä ja kehittää toimintaansa. Tiimit ovat oivallinen ympäristö oman työn ja itsensä kehittymiseen.
Verkostot kehittämisvälineenä kehittävät siis omaa itsetuntemusta, tiimiä ja koko verkostoa. Hyvä yhteistyö on parhaimmillaan kuin tanssia auringon ja tähtien kanssa.
Teksti ja kuvat: Sirpa Tamminen.
Lähde: Kittilä, Riitta 2018. Vinkkejä verkostotyöhön. Blogikirjoitus 1.2.2019. Viitattu 9.3.2020 https://www.soste.fi/blogikirjoitus/vinkkeja-verkostotyohon/.
