Pikatreffit toivat oppia ja uusia ideoita

Nurmijärven yhdistysverkoston pikatreffit
Toteutimme Yhdistysten pikatreffit korkeakouluyhteistyönä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa. Pikatreffit olivat yhden illan tapahtuma, joka kokosi yhteen yli kaksikymmentä Hyvinkäällä toimivaa yhdistysaktiivia. Työpajassa toimijat tutustuivat toisiinsa sekä ideoivat uusia keinoja yhdistysten jäsenhankintaan, tiedotukseen ja toiminnan uudistamiseen. Kaikkiin näihin saatiin uudenlaista ja raikasta näkökulmaa opiskelijoilta. Tarve juuri näiden teemojen käsittelyyn taas oli tullut ilmi Järjestötreffeillä, joissa keskusteltiin yhdistystoiminnan tämänhetkisistä kulmakivistä.

Työpajan tutustumisleikkejä ja ideointipisteitä suunnittelivat ja ohjasivat yhteisöpedagogiopiskelijat, jotka suuntautuvat opinnoissaan järjestöjen kehittämiseen ja johtamiseen. Minun tehtävänä järjestön puolelta taas oli ohjata opiskelijoiden suunnittelutyötä antamalla siihen kokemuksen ja paikallistuntemuksen tuomaa näkökulmaa.

Mitä se vaatii ja mitä siitä saa?

Pikatreffit Nurmijärvellä

Käytännössä vietin puolikkaan työpäivän Humakin Nurmijärven kampuksella, jossa esittelin järjestöä, tulevan työpajan ideaa ja tavoitteita sekä osallistuin tilaisuuden yhteissuunnitteluun sitten kun opiskelijat olivat ensin ideoineet rungon. Pari viikkoa sen jälkeen teimme opiskelijoiden kanssa visiitin työpajan tilaan. Kävimme jonkin verran sähköpostikeskustelua ja valmistelimme yhdessä tilaisuuden käytännön järjestelyt paikan päällä.

Opiskelijat tuottivat tilaisuuden markkinointimateriaalin, jota jaoin kohderyhmälle eri viestintäkanavia hyödyntäen. Hoidin ilmoittautumiset ja jaoin opiskelijoille tietoa siitä, millainen ryhmä on tulossa paikalle. Opiskelijat tuottivat työpajan sisällön ja siihen tarvittavia välineitä sekä palautelomakkeen. He myös koostivat työpajan tuotokset ja palautteet lähetettäväksi osallistujille. Tämän jälkeen on vielä seminaari, jossa opiskelijat esittelevät työnsä tuloksia ja oppimisprosessia ja jonka keskusteluun osallistun.

pikatreffit

Osaamisen vaihtoa puolin ja toisin

Opiskelijoiden käyttämät osallistavat menetelmät olivat minulle uusia, samoin kuin lähestymistapa aiheisiin. Sain tästä takataskuuni hyviä menetelmiä käytettäväksi jossakin muussa tilaisuudessa. Tapahtumaan tulee myös raikkautta, kun oman järjestön tilaisuutta ovat ohjaamassa uudet kasvot eivätkä aina samat. Työpaja oli hyvin lämminhenkinen, rento ja keskusteleva. Pikatreffejä toteuttaneiden opiskelijoiden palaute taas oli, että he saivat käytännön tekemisestä sellaista oppia, jota eivät olisi saaneet vain teoreettisesti aihetta opiskellen.

Koen, että sain yhteistyöstä vähintään yhtä paljon kuin sille annoin, ja toivon, että opiskelijat saivat saman kokemuksen. Suosittelen korkeakouluyhteistyötä kaikille järjestötoimijoille, jotka kaipaavat tilaisuuksiin uusia toteutustapoja ja näkökulmia.

Alicia Perho, kumppanuuskehittäjä, Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto

Alicia Perho
Alicia Perho

Yhteisöpedagogiopiskelija mukana perustamassa uutta järjestöä

Gambia, Suvi, yp kv harjoittelu
Gambia Kuvassa Suvi ja Tanja Sowe yhdessä uusien oppilaitten kanssa pian valmistuvan koulun edessä.

Jyväskyläläinen Humakin yhteisöpedagogi (AMK)-opiskelija sai tehdä järjestötyön suuntautumisopinnot länsiafrikkalaisessa Gambiassa. – Huima ja opettavainen matka. Yksi harjoittelutavoitteistani toteutui helmikuun puolivälissä, kun Mahmudan tulevaisuus ry -tukijärjestö näki päivänvalon, tiivistää Suvi työskentelyään. – Pääsin yhdessä suomalaisen Tanja Sowen kanssa perustamaan hyväntekeväisyysjärjestöä ja suunnittelemaan sekä toteuttamaan sen toimintaa.

Uuden järjestön kautta apua Afrikkaan

Järjestön toiminnan tarkoituksena on parantaa länsigambialaisen Mahmudan asukkaiden hyvinvointia ja mahdollistaa lapsille koulutus. – Pienessä kylässä asuu arviolta noin 2000 ihmistä. Järjestön tämänhetkinen projekti on koulun rakentaminen Mahmudan kylään, tuleville koululaisille kummien etsintä sekä järjestön yleinen markkinointi, kertoo Suvi.

Koulun tulevia oppilaita
Koulun tulevia oppilaita

Koulu ja kaivo avaimet tulevaisuuteen

Koulun rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa. – Koulu aukeaa syyskuussa ja aluksi siihen tulee kaksi eri luokkaa. Tontti on kuitenkin niin iso, että koulua on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa uusia opiskelijoita varten. Koulun tontille on rakennettu myös kaivo, jota kylän asukkaat saavat käyttää. Koulu työllistää kolmen opettajan lisäksi naapuritalon naisen, joka on luvannut tehdä kouluruoat lapsille, selvittää Suvi.

Kummilapsia suomalaisille

Kiersimme Mahmudassa etsien kummilapsia.
Kiersimme Mahmudassa etsien kummilapsia. Löysimme moottoripyörällisen lapsia.

– Yksi harjoitteluni hienoimmista päivistä oli, kun kiersimme ympäri Mahmudaa ja etsimme lapsia syksyllä alkavaan kouluun. Jokaisesta lapsesta otimme kuvat ja nimet ylös kummitoimintaa varten. Saimme 44 uutta pientä oppilasta. Tällä hetkellä keräämme jokaiselle lapselle Suomesta kummin, joka mahdollistaa lapsen koulunkäynnin pian valmistuvassa koulussa. Kummilasta on myös oikeasti mahdollisuus päästä tapaamaan ja siten osallistumaan koulun ja kylän arkeen Tanja Sowen avustamana.

 

Ennakkoluulottomuutta

Mahmudan kylä sijaitsee syvällä länsigambialaisella maaseudulla, osin tiettömän taipaleen päässä. – Kyläläiset, niin lapset kuin aikuisetkin olivat aitoja ja sympaattisia. Ihmiset ottivat meidät avoimesti vastaan, vaikka osalle olimme varmasti ensimmäiset valkoiset ihmiset koskaan. Uuden koulun valmistumisen näkeminen konkreettisesti oli myös hienoa. Pääsin tapaamaan koulussa aloittavia lapsia, mikä oli ikimuistoista. Voi olla, että itsekin menen koulun avajaisiin ensi syyskuussa, se jää nähtäväksi. Olisihan se ihanaa olla laittamassa oma kummilapsi kouluun, haaveilee Suvi.

Gambia, koulu
Rakenteilla oleva koulurakennus Gambia

Pientä ruohonjuuritason toimintaa

Suvin harjoittelu jatkuu vielä Suomessa. – Seuraavaksi tarkoituksenamme on kerätä varoja ja saada järjestölle näkyvyyttä. Toteutamme kirpputorimyynnin Jyväskylässä, Lahdessa ja Vantaalla. Myyntiin kerätään tavaraa, josta ihmiset haluavat päästä eroon. Tuotot laitetaan suoraan koulun viimeistelyyn, opettajien palkkoihin ja lasten koulupukuihin. Kevään aikana järjestämme myös keräyksen, jossa keräämme lapsille vanhoja reppuja ja koulutarvikkeita. Haaveenamme on, että koulun alkaessa jokaiselle lapselle olisi valmiina reppu, jonka sisällä on penaali ja koulutarvikkeet.

 

Poika jka sai uudet housut

 

Kummilapsi: Kuvassa minä ja kummilapseni 4-vuotias Mansur.

 

 

 

 

Teksti: Suvi Moisio ja Maarit Honkonen-Seppälä

Suvi Gambiassa. Harjoitteluja voi tehdä ympäri maailman

Elämä on sattumuksia täynnä. Niin myös Suvi Moision tie Humakin opiskelijaksi. – Kohtasin ensimmäisen kerran humakilaisia talvella 2016. Olin perheeni ja ystävieni kanssa katsomassa poikaystäväni salibandypeliä. Kulttuurituottaja- ja yhteisöpedagogi-opiskelijat olivat järjestäneet osana kansalaistoiminnan ja järjestötyön opintojaan tempauksen, jossa he keräsivät Happeen pelissä pehmoleluja turvapaikan hakijoille. Tottahan me osallistuimme.

Vastalahjaksi sain hakijaoppaan, jossa oli tarinaa opiskelijasta, joka oli tehnyt kolmen kuukauden harjoittelun Bangladeshissa. Silloin vanhempani ja kaverini sanoivat, että nyt se koulu löytyi, jossa voit toteuttaa haaveesi tehdä töitä kehitysmaan lasten kanssa. Olin näet jo kahdeksannella luokalla saanut ajatuksen, että minun on päästävä Afrikkaan.

Suvi Gambia
Gambia. Suvi: Kahdeksannella luokalla sain ajatuksen, että minun on päästävä tekemään töitä kehitysmaan lasten kanssa. Ystävieni huoneen seinillä on pop-artistien ja muiden teini-ikonien kuvia, minun huonettani valaisi oheinen kuva. Nyt Humakissa pääsin kokeilemaan millaista on tehdä työtä Länsi-Afrikassa.

Afrikkalaisia tarinoita

Yhteisöpedagogi-opinnot Suvi aloitti Jyväskylän kampuksella syksyllä 2016. – Jossain vaiheessa seuraavana talvena sain kuulla opettajaltani hänen tarinaansa perheen lomamatkalta Gambiasta. Seuraavana syksynä kyseinen opettaja järjesti sinne pienen ruohonjuuritasoisen keräyksen. Siitäkin kuulin tarinaa. Sitten vaan rohkenin kertoa omista haaveistani ja yhdessä pohdimme, että onko minun mahdollista tehdä suuntautumisen opintojani siellä.

Suvi Moisio. Gambia
Yhteisöpedagogi (AMK)-opiskelija Suvi Moision harjoittelu länsiafrikkalaisessa Gambiassa on sujunut hyvin. – Yksi harjoitteluni tavoite oli auttaa tukijärjestön perustamisessa. Viime perjantaina Mahmudan tulevaisuus ry perustettiin. Tukijärjestön ideana on rakentaa koulu Mahmudan kylään ja pyörittää sitä, kertoo Suvi.

Uusi koulu kattoa vaille valmis

– Ja tässä sitä ollaan. Kaksi viikkoa olen saanut oppia aitiopaikalla. Olen saanut tehdä ohjaus- ja opetustöitä paikallisissa kouluissa, viedä humanitaarista apua perheille ja suunnitella uuden koulun pedagogiikkaa sekä markkinointia. Yksi harjoittelutavoitteistani toteutui viime perjantaina, kun Mahmudan Tulevaisuus ry -tukijärjestö näki päivänvalon. Järjestön tavoitteena on uuden koulun rakentaminen. Koulu onkin hyvissä vauhdissa, katto enää puuttuu. Nyt järjestön kautta voimme pyörittää koulua ja mahdollistaa Mahmudan kylän lasten kouluun pääsyn.

Gambia Suvi
Gambia. Uusi koulu kattoa vaille valmis

Onnellisuuskasvatusta

Kulttuurishokkia Suvi ei ole ainakaan vielä kokenut. – Minua on ehkä eniten hämmästyttänyt se, miten täällä opetetaan tasa-arvoa. Esimerkiksi viime viikolla ajettiin pakettiautolla, jossa oli meidän lisäksi opettaja ja hänen 4-vuotiaita oppilaitaan. Ajettiin tosi huonokuntoisella tiellä ja tiellä juoksi paljon lapsia, joilla ei ole varaa käydä koulua. Opettaja laulatti lapsia ja sanoi oppilaille, että ”Tell those kids that we love them” ja autossa olevat lapset huusivat ikkunasta ”We love you!” tiellä juoksenteleville lapsille.

Kiitollisuutta

Koko automatka taittui lapsilla laulaen. Lapset lauloivat matkan siitä, miten onnellisia he ovat. Opettaja kysyi aina lapsilta ”Are we happy?” ja lapset vastasivat kuorossa ”Yes we are happy!” Se hämmästytti, miten paljon onnellisuudesta puhutaan ääneen, sitä opetetaan arvostamaan ja kerrotaan jo pienille lapsille miten etuoikeutettuja he ovat kun saavat käydä esimerkiksi koulua. Tämä kulttuurinen ero on ollut minulle merkittävä opinpaikka.

 

Teksti ja kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä ja Suvi Moisio

Kirjoittaja ja kuvaaja, Humakin opettaja ja yhteisöpedagogi (AMK)-opiskelija ovat kulkeneet samoissa maisemissa länsiafrikkalaisessa Gambiassa ja sen maaseudulla. Ekan kerran he kohtasivat jyväskyläläisen Happeen säbäpelissä.

Gambia. Kuivuus. Suvi
Syksyllä päättynyt sadekausi jätti maan ja pellot kuivaksi. – Ympäristönsuojelun kannalta Gambia on edelläkävijä. Muovikassit on kielletty, tarjolla on maatuvia kangaskasseja tai paperipusseja, kertoo Suvi Moisio.

”Beast from The East” ja arki pysähtyy Bradfordissakin

Torstai 1.3.2018

”Beast from The East” eli paha keli pysäyttää tällä hetkellä arjen ja lööppien mukaan lumitilanne on pahin kolmeenkymmeneen vuoteen. Sää oli edelleen ”poor”, college suljettu, eivätkä junat kulkeneet. Paikallinen host-opettaja Nick uhmasi kinoksia ja pyöräili 20km tapaamaan meitä museon kahvilaan. Tomaattikeitto ja sämpylä olivat meille muillekin lumimyrskyn keskellä piste i:n päälle.

”Beast from the East” sulki Bradfordin College-Universitynkin keskiviikosta perjantaihin

Saimme kahvilasta meille varatun tilan, missä Nick puhui kulttuurisesta kompetenssista. Ihmisten kanssa työskentelevien täytyy hallita kulttuurisidonnaisia asioita ja osata toimia kunnioittavasti kohtaamisissa. Joskus voi tuntua vaikealta ymmärtää joitakin piirteitä kulttuurissa, mutta tuomitseminen katkoisi kommunikaation. Esimerkiksi sukupuolten välinen tasa-arvo ei toteudu kaikissa kulttuureissa, mutta suhteita luodessa ei voi yrittää opastaa toisia omille tavoilleen. Tärkeää on myös noudattaa ihan arkipäiväisiä rutiineja tapaamisissa ja tietää, mikä on sopivaa ja mikä sopimatonta.

Nuorten tilanne Bradfordissa on haastava. Kaupunki on yksi Iso-Britannian köyhimmistä. Huono-osaisuuden lisääntyminen lisää rikollisuutta. Britanniassa rikosoikeudellinen vastuu alkaa jo 10-vuotiaana ja luvut alaikäisten vankilatuomioista ovat päätähuimaavia. Rangaistuksia jaellaan ja tukea tai ohjausta ei ole juurikaan saatavilla. 90% vankilassa olevista nuorista kärsii mielenterveysongelmista ja jopa 60% vankilasta vapautuneista joutuu vankilakierteeseen. Resurssit auttaa nuoria ovat vähentyneet rajusti, oikeastaan romahtaneet, vaikka nuorten osuus väestöstä on kasvanut. Nick korosti etsivän työn tärkeyttä, mutta siihen tällä hetkellä kohdisteta resursseja. Rahoitusta annetaan lähinnä korjaavaan työhön ja ongelmat ehtivät kasvaa todella isoiksi ennen kuin apua saa. Varoittava esimerkki löytyy Britannian vankeusrangaistustilastoista.

Systeemin mukaan vähemmän vakavissa rikoksissa nuori voi välttää vankilaan menon aktiivisilla tapaamisella moniammatillisten tiimin kanssa (Youth Affending Team), joka koostuu viidestä eri ammattilaisesta, joita nuoren tulee tavata useita kertoja viikossa, esim. sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja nuorisotyöntekijä. Jos nuori kieltäytyy tapaamasta moniammatillisten tiimin työntekijöitä, hän voi käytännössä saada vankilatuomion rikoksesta, josta ei alun perin voinut joutua vankilaan. Nick myös kysyi meiltä sosiaalityön ja nuorisotyön eroa. Nuorisotyö antaa vaihtoehtoja ja tarjoaa apua nuoren omilla ehdoilla, sosiaalityössä on valtaa käyttää pakotteita.

Tiede- ja mediamuseo: Virtuaalitodellisuus VR ja Thresholds -näyttely

Science +Media Museumissa (Tiede- ja mediamuseo) saatiin mieletön tarjous toimia testiyleisönä seuraavana päivänä yleisölle avautuvaan näyttelyyn!

Thresholds-näyttely mahdollisti virtuaalisen aikamatkan vuoteen 1839, maailman ensimmäiseen valokuvanäyttelyyn.

Saimme kävellä digitaalisesti rakennetussa näyttelyhuoneessa, kuulla ja katsella näyttelyhuoneessa virtuaalilasien avulla.

Paikallinen media ja museon valokuvaaja halusivat ottaa meistä kuvia lehteen. Luckily, the Brave Finns didn’t stay at home!

To be continued….