Hello!
Olemme kaksi viimeistä vuotta opiskelevaa yhteisöpedagogi-opiskelijaa Humakin Turun kampukselta. Päätimme kesken synkimmän talven pimeyden lähteä mukaan SocNet98- verkoston tarjoamalle kansainväliselle viikolle Bournemouthiin. Kaupunki sijaitsee Iso-Britannian etelä-rannikolla, noin 170 kilometrin päässä Lontoosta. Olemme kokeneet yhdessä paljon ratkiriemukkaita hetkiä ja vietimme mm. yhden lukukauden opiskelijavaihdossa Kataloniassa, joten oppiminen ja matkustelu ulkomailla yhdessä on tullut tutuksi ajan saatossa.
Lähdimme matkaan pienehkö pelko takapuolessa epävarmuuden siivittäminä, koska olemme opiskelleet aiemmin englanniksi asioita, joista meillä ei ollut juuri aiempaa kokemusta tai minkäänlaista kosketuspintaa, kuten psykologiaa viimeistä vuotta opiskelevien kanssa tai peruskoulun oppituntien rakenteita ja opetussisältöjä Espanjassa. Nuorisotyö on toki käsitteenä sosiaalityön sateenvarjon alla, mutta sontsa on niin valtavan suuri, että sinne kyllä mahtuu paljon muutakin kiinnostavaa termistöä, jotka saattavat sujahtaa yli hilseen. Todettakoon tässä kohtaa, että pelko ei ollut aiheellinen.
Osallistujia oli yhteensä 52 ympäri Eurooppaa. Viikon ohjelmaan kuului paikallisten ja vierailevien lehtoreiden pitämiä työpajoja eri sosiaalityön aiheista. Yksi kiinnostavista pajoista käsitteli Bournemouthin yliopiston opetustapoja. Iso-Britannian laissa on määritelty, että sosiaalityön opetukseen tulee sisällyttää kokemusasiantuntijuutta. Bournemouthissa tämä toteutuu niin, että tunneilla vierailee sosiaalipalveluiden asiakkaita kertomassa omista kokemuksistaan. Aidon kokemuksen kautta oppilaat saavat kokonaisvaltaisemman kuvan palveluista, niiden hyödyistä ja kehitystarpeista. Linkistä pääsette katsomaan erilaisia videoita kokemusasiantuntijuudesta, joiden tyyppisiä tarinoita käytetään paikallisessa opetuksessa.
Opetuksessa käytetään myös paljon simulaatioita aidoista tilanteista. Yliopistolle on rakennettu erilaisia huoneita, jotka voivat olla esimerkiksi asiakkaan asunto. Kuvitteellisessa asunnossa on mukana näyttelijä, jonka kanssa pyritään luomaan aito kohtaamistilanne asiakkaan ja opiskelijan välille. Tilannetta tarkkailevat myös muut opiskelijat ja lehtorit, jotka kohtaamisen päätyttyä yhdessä näyttelijän kanssa purkavat tilanteen sekä antavat opiskelijalle palautetta hänen toiminnastaan. Valitettavasti emme päässeet näkemään näitä huoneita, koska koko viikon ohjelma oli eri kampuksella, kuin missä sosiaalialan opiskelijat tavallisesti opiskelevat.
Työpajojen lisäksi viikko tarjosi meille retken Jurassic Coast-alueelle, vierailun pormestarin luona ja erilaista iltaohjelmaa. Oman oppimisemme kannalta tärkeä seikka tuli kuitenkin viikon järjestelyiden saralta, ei kuitenkaan lähtökohtaisesti positiivisesta näkövinkkelistä. Jo omien opintojemme alussa on korostettu ryhmädynamiikan ja ryhmäyttämisen merkitystä. Saimme kokea elävän esimerkin siitä, mitä tapahtuu, mikäli ryhmäyttäminen ei onnistu tai siihen ei panosteta. Viimeisenä päivänä yhteisen Facebook- ryhmän luominen paikallisen tutorin toimesta ei välttämättä palvele mennyttä viikkoa niin hyvin, kuin jos sen olisi perustanut etukäteen. Läksiäisbileissä päädyimme vielä kättelemään muutamia osallistujia ensimmäistä kertaa. Vaikka osallistujat olivat kaikki aikuisia ihmisiä ja alan opiskelijoita, vastuu ryhmän toimivuudesta ja sen muodostumisesta on edelleen järjestäjillä.
Edellämainituista seikoista huolimatta pääsimme tutustumaan upeisiin ihmisiin, kauniiseen ympäristöön ja idylliseen englantilaiseen pubimaastoon. Paikalliset ihmiset olivat ystävällisiä, Fish & chips maistui ja ilmat hellivät. Normibrittisäähän verrattuna voimme onnellisesti sanoa nauttineemme rutkasti auringonpaistetta sekä keränneemme unohtumattomia hetkiä kv-viikon aikana Bournemouthissa!
Tässä vielä kuva rähjääntymättömistä! Cheers!
