Onko ulkoistaminen oikeasti kannattavaa?

työyhteisön-kehittämisen-blogi-nostokuva

Ulkoistamista perustellaan usein sillä, että toimintaa parannetaan keskittymällä ydinosaamiseen. Resursseja vapautuu ydintoiminnan kehittämiseen ja saadaan kenties sellaista osaamista muualta mitä itsellä ei ole, tai ei ole varaa kehittää.

Tuntuu siltä, että idea on ihan hyvä, mutta herätäänkö tähän vaihtoehtoon tyypillisesti silloin kun menee jo huonosti? Onko ulkoistamisen perimmäinen syy usein kuitenkin taloudellinen ahdinko ja ulkoistaminen nähdään ulospääsynä aidon liiketoiminnan kehittämisen sijaan?  Onko tavoitteena sittenkin pikavoitto ja taloudellisen tilanteen paikkaaminen yhdeksi kvartaaliksi? Vai haluaako muutosjohtaja näyttää osaamista omista poliittisista syistään?

Mitä seurauksia ulkoistamisella on?

Ulkoistamalla osa liiketoiminnasta, pienennetään yrityksen lyhyen ajan menoja, sekä saadaan mahdollisesti tuloja liiketoiminnan luovuttamisesta palveluntarjoajalle.

Usein tietenkin ajatellaan, että luovutaan jostain, joka ei ole yrityksen ydintoimintaa. Ulkoistaminen voisi toimia näinkin, jos tavoite on vain luopua osasta toimintaa. Useammin ulkoistamisesta kuitenkin on kantautunut korviin huonoja kokemuksia kuin menestystarinoita.

Onko tullut pyörittyä väärissä porukoissa, vai onko todellisuudessa näin? Kuinka hyvin tiedetään mitkä ovat ulkoistamisen pidemmän aikavälin vaikutukset? On myös mahdotonta tehdä hyvää vertailua siitä, olisiko toiminnan kehittäminen muulla tavoin tuonut parempia tuloksia. Ulkoistaminen on monivaiheinen prosessi ja jos selvitystä ja analyysiä ei tehdä huolellisesti, tai asiasta päättävillä ja toteuttavilla henkilöillä ei ole oikeaa ymmärrystä toiminnasta nykytasolla, ei voida mennä kuin ojasta allikkoon.

ulkoistaminen
Kuva: Scott Graham / Unsplash.

Sivuutetaanko yksilöt ulkoistamisprosessissa?

Miten käy työhyvinvoinnin, kulttuurin ja osallisuuden, kun työntekijät jäävät monesti tiedotuksessa pimentoon, varsinkin jos muutos piilotetaan liikesalaisuuden taakse? Työyhteisössä alkaa helposti kuohua, kun ei pääse suunnitteluun mukaan. Muutosten käsittely vaatii ihmisiltä aina vähän totutteluaikaa ja jos ei tiedä mitä tapahtuu, voi tulla tunne, että jää pelinappulaksi ja luottamus kärsii. Osallistamalla henkilöstöä työyhteisö voi säästyä peruuttamattomilta traumoilta.

Työntekijät yhdessä luovat kulttuuria, ja elävät yrityksen arvoja ja tavoitteita todeksi. Jos iso osa henkilökunnasta luovutetaan toisaalle, tasapaino järkkyy. Mikäli asiat menisivät hyvin, tuntemuksille olisi tilaa ja muutoksen käsittelylle aikaa. Voisi luoda uudenlaista kulttuuria, kumppanuutta ja kehittää aidosti liiketoimintaa.

Yhteiselle kehittelylle ja taitaa kuitenkin todellisuudessa olla vähänlaisesti aikaa, jos ollenkaan. Jos kyseessä on taloudellinen pakko, edessä voi olla irtisanomisia, huonompia työehtoja (työehtosopimus-shoppailua) ja muita herrojen metkuja duunarin päänmenoksi.

Työyhteisö on olemassa ulkoistamisen jälkeenkin. Minkälainen sinä haluaisit sen olevan?

Teksti: Anna Vesterinen-Krogerus, Manu Kivisaari ja Tuula Metsäketo-Korkalainen.